.

.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Aktiivi koiralla

Me päästiin pitkn tauon jälkeen käymään taas Martinniemessä treenaamassa. Olo oli kuin kotiin olisi tullut, oven kun avas niin siellä se Jenni tökki ihmisiä kepillä selkään. =D Oli jonkinsortin maahanmeno treeni meneillään. Noi Jennin oudot treenit on niin huippuja! Mutta meillä oli ohjelmassa palkkaamattomuus, sitä kaivattiinkin kun olin saanut Kainolle koepaikan niin pithän se pikku potilaan menohalut testata. Kävi ilmi ettei niitä ollut, mutta siitä lisää hetken päästä.

Ensin täytyy kertoa kun Umppa on saanut oman fanikerhon. Tai onhan tästä ollut rally-toko-kurssin tiimoilta puhetta. Sattumalta molemmat rallysta tutut koirakot olivat paikalla. Heti tietty kyselivät, että "Onhan Umppa mukana?" Ja Umppahan oli. Tosin K pääsi ekaksi hommiin ennen kuin Ume pääsi irti.

Alkuun oli paikallaanolot. Sehän meitä hirvittää muutenkin (ei sillä että pelkäisin Kn lähtevän vaan että muut lähtevät...) niin eiköhän siellä ollut toinenkin hysteerikko joka ei mielellään olisi halunnu medän viereen, kun oli mun koirat kuulema pihalla nähny. =D No minne muuallekaan Jenni meidät laittaa kuin vierekkäin. Käski vain molempien lopettaa hysterian! No se vieruskaveri osottautui ihan loistoyksilöksi, kauhua saatiin toiselta puolelta... Naapuri koira kun kuulema rakastaa Jenniä yli kaiken niin sieltähän se ampui kentän poikki suoraan meitä kohti, kun Jenni näytti paikkaa. Sain just napattua Kaikkua pannasta, kun Jennikin huusi ettei päästäisi koiraa tulemaan... Huh... alkoi olla mulle taas elämän realiteettejä ihan liikaa!!! Mutta sehän ei Jenniä paljoa hetkauttanut vaan mun oli pakko jäädä siihen. =) Tätä mä rakastan näissä treeneissä, mut pakotetaan tekeen jotain kun hysteria alkaa iskeä! Paikkamakuu meni hienosti kaikilta ja mäkin uskalsin mennä ihan normaalisti piiloon! =D Vähän kuitenkin Klle jäi hampaan koloon, kun läksimme rivistä piti naapuria vähän pitää silmällä ettei vain tule. Onneksi lopputunti meni ilman kommelluksia.

Me otettiin kaukot, hyppynouto ja seuraaminen. Kaket ei lähteny millää... =/ Taas K vain valui maahan eikä tahtonu nousta. Vaikka olikin palkkaamattomuutta otimme eka istun muutamaan kertaan että onnistui ja palkkasin siitä patukalla. Patukka on nyt ollu tosi pop! Siitä sitten hyppynouto, joka oli kans löysä. Ei kiva. Jenni onneksi taas reagoi nopeesti ja käski mun lähteä liikkeelle kun Kaikku oli paluussa. Saatiin vähän vauhtia lisää. Seuraaminen oli sit ihan ok, ei hyvä, mut ei toivoton. Palkkana patukka johon iskettiin kans vähän laiskasti kii. Tosin sen verran se nosti, että Jennikin oli sitä mieltä että kannattaa jatkaa. Saatiin pari vinkkiä jatkoon kuinka ottaa kaikki irti tästä. Täytyy kokeilla tätä koira valjaisiin ja puuhun kii juttua. Idea on et koira ei iha heti pääse patukkaan kii vaan jotuu kasaan intoa. Tää on bullmastiffin kaa kaks jakoinen, joko innostuu tai sit lyö hanskat tiskii ku ei heti pääse. Saa nähdä kuinka meidän käy... ;D Mutta tunnin lopputulos oli että turhaan lähden kokeeseen kokeileen ja jos kerran nyt yritän saada Kainon innon nouseen ei kannata heti laittaa kokeeseen. Täytyy myöntää että ihan eri innolla sitä kontaktia esim lenkilläkin nykyään tarjotaan!

Umppa pääsi sitten omalla puolituntisella kokeileen kapulan kantoajoka sujui ihan hmskatin loistavasti!!!! Oli super yllättyny tästä. Aikas pitkiä pätkiä pimu jaksoi kantaa. Ume saa siis itse nostaa kapulan maasta ja palkkaan Umen mun taa heitopalkalla. Näin idiea on että kapulaa kannetaan mua kohti. Napaa tietty otimme kans ja se toimi ok. Jättävät oli kans listalla ja kyllä se Umen seiso on hieno!!!! Neiti niittää tassut heti lattiaan kii ku kuuluu seiso. Tän olen opettanu heittämällä namin etujalkojen väliin ja näyttää putkiaivolle menneen perille. Parasta treeneissä oli varmasti jatkuvat rapsut kavereiltä ja lopputunnista pikku riehumiset staffi Pepin ja vehnis Hemmon kans!!! Hemmo ei enää pelänny Umea yhtään vaan samantien oli kisat käynnissä. =D Jennikin oli ihan yllättäny kuinka nopeesti ja ketterästi se traktori liikahtaa ku on oikeet motivaattorit käytössä!

Loppuun Ume pihavahtina. Kaikku ei enää tahdo päästä omalle sohvalle kun Umppa on vallannut sen. Tainnu pimulla vähän nousta hattuun, kun on nita fanejakin nykyisin....


sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Uudella innolla

Nyt alkaa Kaino olla jo kaikinpuolin normaali kunnossa ja mitoissa. =) Mami taas super onnellinen. Lauantaina kävimme pitkästä aikaa kursseilemassa. Kurssilla kouluttajana toimi Minna Pättikangas pitkänlinjan pk-puolen harrastaja joka on kyllä tainnut kokeilla lajia kuin lajia. Itse innostuin heti kun kurssi-ilmossa puhuttiin vire asioista. Sinne siis heti ottamaan vinkkejä meille! Ja niitä kyllä saatiin. Paras kurssi taas hetkeen. Nyt ihan harmittaa kun ilmottauduin vain yhdelle päivälle, mutta onneksi aikaa per koirakko oli ruhtinaalliset 35min. Kun meidän vuoro tuli kerroin tietysti Kainon ruoka hässäkästä ja siitä ettei vire ole muutenkaan aina ihan kohdillaan. Se sitten heijastuu kaikkeen tekemiseen. Näytimme pätkän seuraamista joka oli hyvää ja huonoa sekä kaikkea siitä väliltä. Meidän onneksi Minna ei alkanut nillittämään mistään tekniikka jutuista vaan heti saimme vinkin laumapalkkaukseen eli käännyn Kn eteen ja palkka tulee siitä. Nami sitten myöhemmin. Otimme siis seuruupätkän, käännyin Kn eteen ja WAU ja heti lennosta taas uusi pätkä ja WAU. Toistimme muutaman kerran ja sit annon lentopalkan siilellä.

Tästä päästiin heti jouhevasti patukka palkkaukseen. Näytin miten minä teen ja sitten Minna näytti miten se pitäisi tehdä. =D Niin selvä ero tyyleissä! Halusin tietenkin että mua opetetaan tohon patukan kans taisteluun, koska Kaino oli ihan liekeissä Minnan kans. Iski patukkaan kii oikein voimalla ja taisteli hyvin. Minnaa myös hymyilytti kun sanoin, että kyllä se K jaksaa hypätäkki patukkaan. Itse kun olen aina antanut patukan lähellä maata ja Minna antoi sen rinnankorkeudelta. Kaino toimi kuin pk-koira konsanaan. =D Vähän sitä oli hieno katsella. Kurssi siis menikin vain patukka taistelua opetellessa. Onnneksi edes vähän jäi oppeja muistiin... Minä kun olen heilunu joka suuntaan ja kiskonu itse sitä patukkaa, niin nyt minä olen PALJON rauhallisempi ja K saa tehdä työt. Lopetimme n 20 min kohdalla ja eukki koirakko teki siinä välissä oman osuuden. Sit käytiin vielä kerran vetään patukka taistelut ja K sai kantaa patukan möksään loppikselle. JA K todella kantoi sen patukan ylpeänä ku mikä! Tänän tietty kävin vähän testaan oppeja ja hienosti K nosti virettä ja seuraamispätät oli lennokkaita! Ohajttu vähän tökki mutta pidn opit mielessä enkä alkanu jankkaa vaan helpotin niin johan alkoi tassu nousta siinäkin puuhassa. Hitsin urautuminen!!!!!!

Koska Mami oli sit lauantai ilan juhlimassa tupareita oli sunnuntai meillä lepoa. Ne pikku treenit vetäisimme ja lähdimme metsään haahuilemaan. Mami piti kerrankin vauhdin kohdillaan ja pimut sai puuhastella omiaan. Tuntuivat taas nauttivan tästä.


Heti alkumatkasta näkyi tiellä kummia! Tarkkasilmäiset lukijat saattavat erottaa ratsukon tiellä. K sen taas bongasi ajoissa ja Ume vähän jälkijunassa.

Kun ratsukko oli mennyt tovin siirtyi Kaino paremmille tähystyspaikoille...

Ja Ume oli taas vähän tilanteesta myöhässä... =D

Ja WAU kuinka kaunis meidän jo 7 vuotias pimu onkaan niin halutessaan! Tästä näkee kuinka pöhö alkaa olla jo laskenut.

Umella oli omaa kivaa ja vauhti päällä. Siellä se neiti juoksenteli ja saalisti pitkin risukkoja. Kerran käytti männyn  yms alaoksia myös rapsutus telineenä. Hitsit kun en ehtinyt kuvaamaan, taaskaan. Siellä se pieni "ryömi" puskassa ja kynsytti selkää oksiin. =D

 Välillä sitten meitä kytättiin puiden siimeksestä. Kuvasta siis löytyy yksi kappale bullmastiffeja pystykeskilinjan vasemmalta puolelta.

Ja ylläri! Sieltä sit hyökättiin pikku paini sessioihin tätsyn kans. Tätsy ei heti alkuu lämmenny moiseen, vaan ohjaisi toiminnan suoraan kinokseen. Siihen tyssäsi sitten se vauhti ja Kaino pääsi kävelemään tilanteesta pois voittajana Umen jäädessä umpirämpeilemään kinokseen.

Kainon oma kiva oli jälleen ne kepit. Tätä kyseistä aarretta kannettiin mukanakin jonkin aikaa, kunnes siihen vähän kyllästyttiin ja jätettiin keppi Umpalle. Mami kun oli jo löytänyt uuden paremman mitä heitellä metsään. =D

Ja on meillä tapahtunu myös kummia, jos pimuilta kysyy. Aamulenkiltä kun palasimme ja juuri pyöröharjausket lopeteltu jähmettyvät molemmat eukot ku patsaat konsanaan. Ekaksi tietty säikähdin ettei nyt joku koira ole meille tulossa kun portitkin oli auki. Mutta mitä vielä sieltä se herra fasaani tepsutteli meidän pihatietä kohti portteja! Pimut oli ihan piukeena, että mikäs se on tulossa meille!!!???!!! Hra fasaani päättikin sitten kaartaa tietäpitkin vasemmalle ja pimut saattoivat taas hengittää ja tulla sisälle. =D Ja tietysti tän parhaimmat tilanteen aikana kamerat oli sisätiloissa. Kuinkas muutenkaan....

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Pirskutan elukka!


 Niin se taitaa taas Umpalla olla SE aika vuodesta... PRKL kyl se leikkaus taitais olla kohdillaan... Umppa ei taida kestä olla nainen, näin se on. Tai sit se on NAINEN isoilla kirjaimilla ku kaikki naistenvaivat ja hormoonihuurut jyllää täysillä. Mut niinhän se Umppa elää joko täysillä tai ei mitään. =D Mutta siis illalla, kun olin jo melkeen nukahtanut se alkoi taas, jäätävä kuopiminen ja kaivaminen. Ei auttanu ku nousta ja painua alakertaan rähiseen, kun sängynpohjalta huutelu ei tuonu mitään tulosta. Kaikku raukka oli sängyllään, pää nurkassa tyynyjen keskellä ja persuus Umppaa kohti. Oli selvästi helpottuneen näköinen ku mami puuttui asioiden kulkuun. Täytyy kyllä kehaista itseäni, että loppu se kuopiminen KOKO yöksi! Umpan illan puuhastelun tulos näkyy tossa ylhäällä.

Aamulla olikin sit väsyneen oloista pimua huussollissa. Oli kyllä mamikin, kun jostain syystä ollu levottomia öitä. Onkohan se täyskuu vai mikä? =D Pistetään kaikki paha sen piikkiin. Kaino veti aamulevot sohvalla mamin vieressä.

Ja Ume korissaan mutkalla. Kyllä on koko koira sisältä ja ulkoa vähän mutkalla. Tää asento ei voi täyttää mukavuus kriteerejä....


Ja ruoka asiaa taas. Nyt tuli postia myös zooplussalta. En ihan nyt pureksimatta niele tätä selvitystä, varsinkin kun tietää että samasta asiasta on valitettu ennenkin. Myös luonnontuote herättää kysymyksiä , kun kyseistäruokaa ei mainosteta mitenkään "luonnollisena" eikä kyllä sisällysluottelo sitä mitenkään tue vrt. tuoteisiin missä kaikissa ainesosissa lukee luonnonmukainen se ja se. Plussaa siitä että asiakaspalvelu aikoi laittaa asian eteenpäin. Jään odotteemaan uutta postia, koska tämähän ei välttämättä johdu millään tavalla zooplussantoiminnasta. Muttaodotellaan...

Tässä kirje:

Hei Sanna,

Kiitos viestistäsi.

Olemme pahoillamme kuullessamme, ettet ole ollut tyytyväinen tilaamasi tuotteen "306732.1 Royal Canin Veterinary Diet - Hepatic HF 16- säästöpakkaus: 2 x 12 kg " laatuun. Emme ole valitettavasti saaneet aikaisemmin vastaavanlaista palautetta tuotteesta. Olemme laittaneet palautteen eteenpäin asianomaiselle osastolleen.

Tämän tuotteen tapauksessa pyytäisimme sinua kuitenkin ystävällisesti huomioimaan, että laatuvaihtelut ovat mahdollisia, koska kyseessä on luonnontuote. Tämä voi johtaa tuotekohtaisiin eroihin ominaisuuksissa kuten värissä, koossa, maussa tai hajussa.

Valitettavasti tässä tapauksessa palautusoikeus ei ole mahdollista.

Pahoittelemme asiaa ja toivomme ymmärrystäsi.

Ystävällisin terveisin,
zooplus.fi-asiakaspalvelu


Mutta koska tokoharrastajana rakastan nillitystä, pitihän se alkaa vertailemaan napuja. Kun mutu fiilis oli silloin, että tää uusi ruoka oli rasvaisemman tuntoista yms. No nyt on hipelletty, nuuskuteltu  napulat ja kyllä, Saksan naput on erinäköisiä ja tuntoisia. Todella paljon rasvaisempi kuin kotimaiset, tai siis puolassahan ne tehdään. ;) Haju oli sentäs aikas samaa. Tarkistin lääkäristä että napuja voi antaa myös terveellekoiralle, jos uskaltaa... Mut en usko napujen olevan mitenkään vaarallisia, sairaan koiran kans kun pienikin muutos voi laukaista oireita. Ja pikku pöhö meidän hankisääski Umpassa tekee vaan ulkomuodolle hyvää. :P Hui ei saa alkaa manaileen....

Tässä naput erillään....

Ja samassa läjässä, jolloin eron huomaa selkeämmin.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Nopeaa toimintaa

Kaikku täällä taas aaltoilee tuon treeni innostuksen kanssa. Eilen oli taas tykkipäivä ja tänään taas ei. =/ En tiedä painoiko eileinen tassuja kun otimme dobolla pitkästäaikaa himpun venyttelyjä ja tasapainottelua. Ihan päälle asti ei Kaino ole nyt halunnu tulla, mutta kunhan taas kuntoutuu niin eiköhän sitä taas kumipallona pompita. ;D En vielä malta huolestua kun Umekaan ei jaksanu aamulla herätä. Tai jakso, mutta kun liivit saatiin päälle kävi näin:






Mutta Kainon ruoka-asiaan. Täytyy kyllä antaa kehuja Royl caninen asiakaspalvelulle. Viikonloppuna naputtelin heille kirjeen tästä ruokaepisodista ja jo maanantai aamuna kello 1000 oli tullu vastaus. =D Harvoin mikään firma toimii näin sähäkästi ja vastauskin oli todella laaja ja kattava, vaikka "valitusasialla" olinkin. Mutta näin se taitaa olla kun ruokia valmistetaan erimaissa on niissä eroja vaikka samaa kamaa pitäis olla. Ihan jo omalla kohdalla niinkin arkinen juoma ku cokis ei täällä suomessa maistu ollenkaan, mutta veljenluona englannissa sitä tulee kitattua joka ruualla sitruunalla ja ilman. Aivan totaalisen erimakuista! Nyt odotan sitten zooplussan vastausta asiaan. =)

Tässä vastauskirje kokonaisuudessaan:


Hei.

Kiitos yhteydenotostanne.

Ikävä kuulla, että koirallanne on maksan toiminnan kanssa ongelmia, mutta kiva, että Hepatic –ruokamme on sopinut sille niin hyvin.

Tuotteitamme valmistetaan lukuisissa eri maissa. Suomeen ruokia tulee kahdesta maasta; Puolasta ja Ranskasta.
Kaikki tuotteemme valmistetaan samalla tavalla, valmistusmaasta riippumatta. Tuotteita myös testataan ristiin eri maiden välillä, jotta varmistetaan tuotteiden tasalaatuisuus.
Jokaisella maalla, missä tuotteitamme myydään, on oma tytäryhtiönsä, Suomessa se on Royal Canin Finland Oy. Muissa maissa se on omansa. Tunnemme vain Suomen varastointi-, kuljetus- ja säilytysketjun ja tiedämme miten ja missä tuotteemme liikkuvat. Ulkomaisten yritysten osalta emme tätä tiedä emmekä osaa ottaa kantaa heidän toimintaansa tai toimintatapoihinsa.

Annamme tuotteillemme 100 % tyytyväisyystakuun joka korvaa tuotteen aina jos asiakas ei ole siihen tyytyväinen. Tämä kuitenkin kattaa ainoastaan jälleenmyyjiemme kautta ostetut tuotteet, joita käytännössä ovat kaikki Suomessa toimivat eläintarvikeliikkeet ja eläinlääkäriasemat jotka tuotteitamme myyvät. Zooplus on saksalainen nettimyyntiyritys jonka toimintatapoja emme tiedä emmekä tunne.
Teidän kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluunsa ja selvittää mahdollinen korvaus-/ hyvitysasia heidän kanssaan.  

Toivottavasti asia selviää ja koiranne vointi paranee mahdollisimman pian.

Jos jokin asia jäi teitä vielä askarruttamaan tai lisäkysymyksiä nousi mieleenne niin olkaa ilman muuta uudelleen yhteydessä.
Autan teitä mielelläni, parhaan kykyni mukaan.

Mukavaa kevään odotusta!