Pimut ja pojat

Viime sunnuntaipäivä meillä alkoi leppoisissa tunnelmissa. Työnjohto tarkkaili motivaatiokepin kanssa mamin pihan raivausta ja Ume päätti lisätä tehtäviin vähän haastetta. =) Askelkuviot oli siis kaikilla selvät.

Iltapäivällä se homma sitten iloksi ja riemuksi muuttui, kun meillä oli treffit poikien kans! Nyt on jo kiukkuinen vanha rouvakin ottanut Jymyn siipiensä suojiin joten koko poppoo sai olla irti alusta asti. Edelleen ihailen Kainon ja Jymyn keskustelutaitoja, vaikkakin Jymy teiniiän kourissa välillä vähän koettaa koetella... ;)

Niin toisia voi koetella toisia ei! Umppa ei anna pienten kylmien kirsujen itseään häiritä. Kaikku katsoo vieressä että "REALLY???!!!!"

Ume hoitaa karkoituksenkiihdyttämällä vauhtia.

Aina jossain kohdin Kainolla iskee tokotukset päälle. NAM kun seuraaminen on namia!

Näin keväisin alkaa jo lämmöt olla kohdillaan niin pikku jäähyt tulee tarpeeseen. Tuolla oli alkuun koko lauma, mutta Umppa oli ainoa joka porskutteli ja pärskytteli koko lammen matkalta.

Kirakuiskaaja työssään. Huomatkaa kuinka kauniisti pimut käyttäytyvät, kun taas pojat ovat ihan villissään!

No ne villit sitten tarttu koko laumaan. Kaikku oikein kutsui Jymyn geimeihin. Ja poliisi taustalta laukaa kiivaasti mukaan.

Ekat viralliset neljän kimppa myllytykset!!! =D

Edelleen neljä vaikka näkyy vain kolme. Mökö päätti matkustaa hetken reppuselässä. Edes tästä ei tätsyllä pinna napsahtanu vaan leikit jatkui kuten ennenkin.

Täti päätti jättää juniorit myllään ja keskittyi muihin hommiin. Umpan ilme on taas niin umppaa...

Kainon suunnitelmat ei muille kelvannu vaan se olis Kaino vs muu jengi.

Ja kyllähän se tätsykin ryhmäpaineen alla murtuu ja hauskanpito jatkuu!

Nuoriso vielä jatkoi kun varttuneepi väki päätti lopetella leikit.

Eilen saatiin vihdoin Kainon maksakoepalatulokset. Oli hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät ekana eli maksasta ei löyty mitään tulehdusta tai sairautta joka olisi selittänyt solujen kuoleman. Näin ollen lääkitystäkään ei tule. Ne huonot uutiset olikin sitten tuossa samassa eli ne solut kuolee... =/ Diagnoosi olikin etenevä maksasolujen rappeuma. Hoitomuotona on sitten tuo ruokavalio lopun elämää. Pidetään peukkuja ettei maksa ala hiipua kiihryvällä tahdilla vaan suunta olisi tuo alaspäin mitä se on nyt ollut verikokeissa. Oneksi maksa siis nyt toimii ihan niinkuin pitää eli ei ole keltaisuutta ja sappitiet on ok. Näin me nyt elellään päivä kerrallaan niinkuin nyt 7 vuotiaan bullmastiffin kans nyt yleensäkki elellään. Kisojakin suunnitellaan mutta osallistuminen on sitten kunnon mukaan. Syksyllä sitten uusilla säännöillä ja systeemeillä mukaan. Kesän jos tuota rallia vetelisimme.... ;)