Tulokset ei nyt tälläkertaa olleet niin hyviä kuin olisin halunnut. Maksa kyllä toimii, mutta solut ei ole palautuneet normaaleiksi. Nyt on sitten uudet ajat varattu koepalaan ja verenhyytymistestiin. Pidämme peukkuja että oli jokin hoidettava sairaus niinkuin lääkäri epäili. Onneksi on pätevä kasvattajakin käytössä ja hän soitti omalle lääkärilleen joka oli samaa mieltä, pala on otettava. Ei siis tarvii arpoa mitä teemme.
Läkäristä ajoimme taas renkaat vinkuen treeneihin. Kaveri oli varannut meille kokohallin käyttöön niin pimutkin pääsi tutustumaan OKKn uuteen halliin. Itse kun siihen sunnuntaina pääsin lähemmin tutustumaan. Tietty mamin ajatukset oli ihan myllerryksessä, joten ilmoitin missaavani liikkuri treenit ja tultiin vain leikkimään. Onneksi kenttiä oli kolme niin saatiin joka kentälle samantyyppiset harkkausparit. Ume sai tehdä ekana vähän seuraamista ja rally pujotteluja. Yhteen seuraamispätkään ume ihan karkasi ennen käskyä!!! WAUUUUU!!!! Ei voi oikein siitä nyt Ume sakottaa... ;D Pujottelutkin meni ihan mukavasti. Lopuksi Ume sai vielä näyttää huippu peruutukset. Tietysti meidän uuden harkkaohjelman mukaisesti liikkeiden välillä oli paljon leikkiä!
Kaikku puolestaan otti seuraamista putken avulla, kaikku putkeen ja lennosta seuraamaan. Palkkaus joko laumapalkalla tai patukalla. Hienosti K innostui. Pujottelu ei vain oikein toiminu nyt ja Kn väsy paistoi läpi... =/ Mut jättävät oli hienot, paitsi maahanmeno piti ottaa uusiksi. Ihan oma moka kun aloin liikkeellä ollessa räplätä patukkaa paremmin taskuun. TOLLO!!! No seukki kierros toimi hyvin ja palkkaus hoitui namitennarilla. Vähän pelotti kun nakkasin aina seläntaa et menee aidoista naapurin puolelle. Onneksi pysyi omalla kentällä. =)
Alku lenkillä oli taas tiukkapaikka kun tiet oli ihan peilijäässä ja tepsuttelin pimujen kans siinä kielikeskellä suuta. Eiköhän sieltä hetken päästä tullu pariskunta staffit vapaana... Taisi olla 3 kpl... ei auttanu ku yrittää löytää sekunneissa joku sohjopaikka seisoa. Samalla Ume vetäs hihnan polven takaa eikä aikaa ollu alkaa siinä sitä säätää kun 1kpl staffeja hönki kohti. K oli tietty taas tarkkana ku porkkana Hieman ehdin jo painajaisia nähdä et makaan siinä jäällä selällään ja siellä on 5 koiraa kentällä irti, tosin hihnat ei ole mulla koskaan päässy irt,i niin ehkä tohon settiin voisi laskea vielä yhden perässä raahautuvan mamin. Sanoin etteivät päästä koiria mun koirien luo ja vastaukseksi sain "ettei se varmaan tule (kaks jo kii tässä kohdin) ku todennäköisesti pelkää sun koiria". Huoh taas... Ihan kuin se mua lohduttaisi siinä tilanteessa, kun omat alkaa kiihtyä ku yks vetää rallia. Onneksi saivat koiran kii ja päästiin jatkaan matkaa. Olin niin taas ylpeä omistani. Ume nyt tallaa niitä omia polkuja, mut Kkin vain pörhisteli ja liike oli ylösalas eikä eteenpäin. Tuskin olisin siinä pystyssä pysyny, kun tosiaan jalkojen alla ei kauheasti ollu pitoa. Ne nastakengätkin oli kotona kun lähtö oli aikas hektinen kotoa...
Mutta päivä oli ollu pimuille pitkä ja uni maistui koko illan. =D Näin kaunis näky mulla oli vastapäisellä sohvalla kun telkkua katsoin. K ei halunnu mua edes sinne kaveriksi tälläkertaa, kun kokeilin, alkoi pyllyllä ahdistelu et tarvii tilaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti