Luontopolulla

 Tuossa jo vähän vihjaisin, että olisi taas perus lenkkeilykuviakin luvassa ja tässä ne on. Pimuille oli luvattu haistelu ja maistelu lenkki, joten en viitsinyt lähteä kauemmas ajeleen vaan hujautettiin tuo muutama satametriä ihan autolla. =D Toivottavasti ei taas naapurit nähneet... Vaikka polku on lyhyt kuin mikä, saatiin me kulutettua kuitenkin melkeen tunti tällä reissulla. Pimujen vauhti ei siis ollu päätä huimaava... ;D

Ohjelmassa kun oli rantsuilua, kuuluu nää perus linkoukset asiaan. Umpan tyylinäyte ensin.

Eikä se vanha rouvakaan yhtään huonommaksi jää.

Umppa nuorempana on kaislikko sukelluksen mestari. Kaikku harrasti tätä kans nuorempana, mutta nyt tyytyy käveleen ihan virallisia reittejä pitkin.

Ja hups, missä on Ume???? 

Pitihän se Umpankin ilmaantua esille huolehtiin meistä vanhuksista.

Kaikku ei ihan vielä ole ollu kunnossa tai ei ainakaan luota omiin tassuihin entiseen malliin. Yleensä torniin juostaan heti maisemia katsoon, nyt ei heti huvittanu. Ume kävi heti alkuun tsekkaan maisemat ja keskittyi sitten sukelteluun.

No pikku tuuppauksella ja lupauksella kantoavusta alas, saatiin muorikin torniin tekeen kaket. Tässä kohdin Ume päätti pitää tassut maankamaralla.

 Sitten oli tasapainoilua silloilla. Nää onkin meille ihan tuttua juttua, menee jäällä ja kuivalla kelillä.

Vielä lopun kaislikko kävelyt ja jäähdyttelyt.

Ja grillin tarkastus. Höh ei ollu yhtään makkaraa jätetty pimuille!

Ja loppuun löydös. Me siis taidettiin löytää geokätkö. Kuullu näistä olen, mutta nyt näin ekaa kertaa. päätin jättää paikoilleen... Tai no oli niin vaikeasti saatavissa, muten olis varmaan pitäny kurkistaa mitä noissa lapuissa on. ;)